Contact

Johanna Kinnari

+ 358 45 8822 822

info@johannakinnari.com

  • Facebook Social Icon
  • Johanna


Kuuletko, miten eri verkkopalvelut puhuvat sinulle? Verkon pulinan keskeltä ei erotu vielä keinoälyn jorinat vaan viestinnän ammattilaisten harkitut näppäinpainallukset. Tutut käyttöliittymät puhuvat meille mietityin sanankääntein ja lausein. Esimerkiksi Facebookin tuttavallisella puhetavalla yritetään aktivoida ja sitouttaa käyttäjää tähän tyyliin: “Mitä mietit, Johanna?”


Käyttöliittymäsuunnittelussa noita käyttäjää ohjaavia pieniä sanoja ja lauseita kutsutaan microcopyksi. Käytännössä huolellisesti laaditulla microcopylla voidaan motivoida käyttäjää esimerkiksi jakamaan itsestään henkilökohtaista tietoa. Motivoinnin ohella microcopy ohjaa käyttäjää vaikkapa tarkistamaan kirjoittamansa sähköpostin oikeinkirjoituksen. Verkkopalveluissa olevan microcopyn keskeinen tarkoitus onkin antaa positiivinen käyttökokemus ja lisätä ymmärrettävyyttä sekä käytettävyyttä. Liiketoiminnalliselta kantilta katsottuna microcopy on toisaalta keino erottautua ja brändäytyä, ja toisaalta keino motivoida käyttäjää toimintojen suorittamisessa. [1]


Vähäiselle huomiolle jääneissä sanoissa ja lauseissa piileekin niitä suurempi voima. Ihmisellä on tarve luoda keskustelukumppanistaan koherentti kuva, sanoo Stanfordin yliopiston professori Clifford Nass [1]. Jopa robottilennokia saatetaan puhutella ystävällisesti [2]. Onko siis yhdentekevää, miten viestit yrityksestäsi sosiaalisessa mediassa tai verkkosivuillasi? Eeva Öörnin [3] mukaan ei, sillä verkossa tapahtuva nopeatahtinen vuorovaikutus on korostanut kirjallisen viestinnän sävyn merkitystä.



Viiteryhmäsi ja sen toimintatavat


Sosiaalinen media ja siinä toimiminen on kasvanut osaksi eri ammattialoja. Erilaisista viestinnän ja visuaalisen kulttuurin taidoista on tullut yhä keskeisempiä keinoja erottautua ja saada tuloksia. Toimintatavoissa on kuitenkin pieniä vivahde-eroja. Esimerkiksi Social Media for Writers -kirjan kirjoittaja Joanne Mallon sekä Social Selling -kirjan kirjoittaja Laura Pääkkönen hahmottavat sosiaalisen median kentän oman ammattiryhmän tarpeista käsin.


Kirjoittamista työkseen tekevälle Mallonille sosiaalinen media on tärkeä työväline kahdesta syystä. Ensinnäkin tunnettuus ja markkinointi kasvattavat kirjoittajalle tärkeää lukijakuntaa. Neuvottelutilanne kustantajien kanssa muuttuu Mallonin mukaan valmiin yleisön kanssa. Myös uusien teosten markkinointia pystytään kohdentamaan paremmin. Laaja verkostoituminen ja tiedon helppo jakaminen sosiaalisessa mediassa ovat avuksi haastateltavien ja tausta-aineiston etsimisessä. Toinen tärkeä syy sosiaalisessa mediassa toimimiselle on kirjoittajalle sen ansaintalogiikka. Osaaville sisällöntuottajille on tarvetta. [4]



Myynnin asiantuntijana toimivalle Pääkköselle sosiaalinen media edustaa sen sijaan uuden ajan myyntiä. Asiakkaan tiedonhankinta ja ostokäyttäytyminen ovat muuttuneet, kun tieto tuotteiden alkuperästä, eettisyydestä, laadusta ja hinnasta on paremmin saatavilla verkossa. Sosiaalinen media tarjoaakin Pääkkösen mukaan myyjille mahdollisuuden kehittää asiakasymmärrystään sekä tavan luoda verkostoja ja suhteita. Tätä myynnin uutta muotoa kutsutaan Pääkkösen mukaan sosiaaliseksi myynniksi (Social selling). [5]


Oma ammatillinen toiminta sosiaalisessa mediassa tulisi olla suunnitelmallista ja säännöllistä. Jokaisella sosiaalisen median kanavalla on omat käyttäjäryhmänsä. Siksi onkin luontevaa, että esimerkiksi kirjoittamista työkseen tekevä valitsee esimerkiksi blogialustan Instagramin kuvapalvelujen sijaan. Itseään voi tehdä myös näkyväksi toimimalla vastavirtaan. Esimerkiksi aktiivinen keskustelija voi tuoda visuaalisen osaamisensa esille myös kuva-analyyseillä.



"Do you have ideas or do ideas have you?"


Suomalaisilla on samanlaiset astiat, tokaisi vaihto-oppilas. Pienen markkina-alueen asiakaskunnalla ei voi olla loputonta määrää vaihtoehtoja valittavanaan. Usein meillä ihmisillä on myös samanlaisia kätkettyjä mieltymyksiä, jotka sitten ilmenevät esimerkiksi asuntoilmoitusten identtisinä sisustusratkaisuina. Kuvitellut yhteisöt elävät identiteettityössämme, ja niiden rakennettuja mielikuvia tavoittelemme ostopäätöksillämme.


Kuvaviestinnässä samanlaisuus saattaa genrekohtaisesti ilmetä tietynlaisina kuvatyyppeinä, esimerkiksi samanlaisina kukka- ja ruoka-asetelmina. Brändikuvia tehdessä onkin juuri haastavaa sekä samaan aikaan viitata tunnistettavilla asioilla esimerkiksi ajatustyötä tekevään ammattilaiseen, ja toisaalta luoda omanlaista ja ajankohtaista visuaalista ilmettä juuri hänelle.


Myös yrityksen äänensävyn hahmottelemisessa tärkeintä on olla aito ja puhua omalla, persoonallisella tavalla. Oman alan ammattijargonia kannattaa karsia omasta tekstisisällöstä pois. Ammattisanaston käyttö luo viitekehyksen, mutta liiallisena toistona se luo onton vaikutelman puhujasta. Vieraat termit eivät myöskään aukene ulkopuolisille, ja teksti jää siten helposti etäiseksi. Asia erikseen, jos tekstin kohderyhmänä on juuri oman alan ammattilaiset.


Yrityksen äänensävyn ja kuvailmaisun hahmotteleminen voi lähteä esimerkiksi miettimällä oman brändin visiota, tehtävää ja arvoja. Mitä kohti olet menossa? Olisi hyvä myös miettiä kohderyhmää, eli kenelle puhut, ja miten heille haluat puhua. Oletko ystävä vai haluatko puhutella arvostuksella ja kunnioituksella? Öörnin [3] toteuttaman kyselyn vastauksissa yritysten viestinnältä toivottiin selkeyttä ja asiallisuutta, muttei toisaalta kapulakieltä tai jargoniaa.


Oma visuaalinen ilme tulisi rakentaa tekstin tavoin omanlaisen ytimen ympärille. Kuvapankkikuvia voi käyttää blogitekstien mausteena, mutta varsinaisten brändikuvien tulisi edustaa juuri sinua tai yritystäsi. Verkon aikaikkuna kohtaamisille on usein kovin lyhyt. Mieti, miten vastaat – jäätkö lukijan mieleen vai hukutko massaan?



Lähteet:

  1. Yifrah, Kinneret 2017, 7-8, 17. Microcopy – The Complete Guide. Haifa, 2017.

  2. Rissanen, Virve 2018. Hs.fi. https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005693543.html

  3. Öörni, Eeva 2018. Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa. https://www.kielikello.fi/-/organisaation-aanensavy-voi-sitouttaa-tai-vieraannuttaa

  4. Mallon, Joanne 2015, 6. Social Media For Writers. The Big Hand, 2015

  5. Pääkkönen, Laura 2017, 26, 164. Social Seling: henkilöbrändi, verkostot ja sosiaalinen media B2B-myynnissä. Helsinki: Noblea, 2017.



  • Johanna

Updated: Dec 19, 2017




Käsittelemättömän kuvatiedoston tulisi synnyttää kuvaajassa wow-tunteen. Näin ohjeistin peruskoulu- ja lukioikäisiä nuoria, joille ohjasin valaisutyöpajoja. Jos alkuperäinen, käsittelemätön kuvatiedosto, ja siitä muokattu valmis kuva eroavat toisistaan huomattavasti, on jotain mennyt pieleen. Poikkeuksena tietenkin tapaukset, joissa kuvanmuokkaus on tarkoituksellisesti osa omaa kuvailmaisua.


Harmillista, että yleinen mielikuva valokuvaamisesta ja valokuvien rakentamisesta on vääristynyt. Syytän tästä niitä sosiaalisen median kampanjoita, joissa näennäisesti pureuduttiin kuvanmuokkauksen muodostamaan valheeseen, mutta joiden todelliset tarkoitusperät olivat muualla.


Vuonna 2006 Unileverin mainoskampanja toi näkyväksi meikkauksen ja kuvankäsittelyn määrän kauneuskuvissa. Muistelen, että pidin Unileverin mainoskampanjaa virkistävänä, vaikka samaan aikaan tiedostin, että mainoskampanjan ensisijainen tarkoitus oli myydä. Ympärillämme olevan visuaalisen kulttuurin kuvaston sanoma on aina poliittinen: on tehty valinta mitä ja miten kerrotaan, ja mitä jätetään toisaalta kertomatta (Seppänen, 2005). Tämä tuntuu usein mielipiteenmuodostamishuumassa unohtuvan.


Toinen esimerkki on vuodelta 2014. Toisin kuin Unileverin mainos, Boggien musiikkivideo Nouveau Parfum (Parfüm) ei ihan osunut maaliinsa. Video lähtee käyntiin kuvasta, joka on reippaasti alivalotettu suhteessa lopputulokseen. En osaa kuvitella ammatillista tuotantoa, jonka tilaustyön toteutus lähtisi liikkeelle noin kehnoista lähtökohdista. Kyseisessä musiikkivideossa on tarkoituksellisesti vääristelty valokuvauksen ja videoinnin tuotantoprosessia. Tietenkin, jos aloituskuvaan olisi tehty asianmukainen valaisu, ei lopputuloksesta olisi saatu yhtä raflaavaa. Oikeastaan, suurin osa videon ideasta olisi silloin kadonnut.


Vääristynyt puhe kuvanmuokkauksesta näkyy nyt verkon keskustelupalstoilla. Tuntuu, että tuhruisimmankin kuvan takana oletetaan olevan kuvankäsittelyohjelma. Valaisun ja kuvankäsittelyn raja sotkeutuu helposti kokemattoman kuvaajan mielessä. Jopa ihan perusasia, kuten oikea valotus, nähdään osana kuvankäsittelyä. On kenties vaikea ymmärtää jotain, minkä opetteluun ei ole itse käyttänyt kymmeniä, satoja tai tuhansia tunteja aikaa. Valaisu on kuitenkin tekniikka, jonka haltuunotto vaatii valon näkemistä ja valaisuharjoitteiden toistamista.


Pitkä valotusaika ja salamavalo antavat kuvaan erikoista fiilistä. Kuva on otettu Nisimazine: International Film Festival Rotterdam 2012 -julkaisuun.


Valokuvassa kaikki kietoutuu aiheen ympärille, ja siihen, mistä näkökulmasta kuvaaja aihettaan katsoo. Jotta valokuva voisi syntyä filmille tai digikameran kennolle, on kuvaajan tehtävä erilaisia valintoja. Hahmotan valokuvan rakentuvan kolmesta osa-alueesta:

  1. Kameratekniikka, kuten suljinaika ja sulkimen aukko sekä yli- tai alivalotus

  2. Kuvan tekeminen, kuten sommittelu, värit, kuvakulma ja rajaus

  3. Valaisu

Kun puhutaan valokuvauksesta, puhutaan usein juuri kameratekniikasta, kallista laitteista sekä digitaalisesta jälkikäsittelystä. Järjestelmäkamera tuo kieltämättä kuvaamiseen aivan uuden tason. Kameratekniikan ja kuvanmuokkausohjelmien saama huomio saattaa silti olla osittain taitavan myyntikampanjan tulosta. Kuvan rakentaminen lähtee kuitenkin ennen laukaisimen painallusta.



Katse karkaa valoon


Ihailitko itsenäisyyspäivänä ympäristöön rakennettuja valoteoksia, niiden luomia tiloja ja mielleyhtymiä? Kiinnititkö teatterissa huomiota siihen, miten tanssija valaistiin omalla valokeilallaan? Ehkä kuvataideopettaja on pyytänyt myös sinua katsomaan talven hankien varjoihin, niiden siniseen sävyyn. Siinä oivalluksessa piilee valaisun ymmärtäminen.


Valaisun tarkoitus on luoda tunnelma, tai viedä katsojan huomio haluttuun yksityiskohtaan. Valaisematta jättäminen on myös päätös, niin tyylillisesti kuin kerronnallisestikin. Valaisulla rakennetaan tiloja ja annetaan tuotteelle muoto. Epäonnistuneessa tuotekuvassa et hahmota esimerkiksi mustan vaatekappaleen leikkausta. Myös erilaiset materiaalit ja struktuurit saadaan esille juuri valolla. Jos salamavalon asettelee oikeaan paikkaan, saadaan iltapuvun strassit kimaltelemaan. Jos valotusaikaa pidentää, voidaan valolla kertoa ajan kulumista.



Valon ja valaisun voi käytännössä jäsentää rakentuvaksi näistä osista:

  1. Valon suunnalla luodaan kuvaan tunnelma sekä annetaan tilalle kolmiulotteisuus. Sisustuskuvassa tämä esimerkiksi tarkoittaa sitä, että tehdään päätös kuvitteellisesta ikkunasta, ja ohjataan keinovalo tulemaan tuosta ikkunasta sisään. Myös erilaiset pintamateriaalit saadaan näkyväksi valon suunnalla.

  2. Valon pehmeys tai kovuus selviää varjoja katsomalla. Kovassa valossa varjon reuna on tarkkarajainen, pehmeässä taas varjoalueen reuna liukuu pehmeästi valon ja varjon välillä.

  3. Valon värilämpötilalla viitataan valon värivaikutelmaan. Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että auringonvalo on neutraalin valkoista tai sinertävää. Hehkulampun valo on keltaista ja loisteputken vihertävää. Nykyään on saatavilla myös hyvin valkoista valoa antavia lamppuja. Salamavalon värilämpötila on myöskin valkoista, eli lähellä päivänvalon värilämpötilaa.


Miten valaisua voi opetella itsenäisesti, vaivattomasti ja halvalla?


Valaisemaan oppii, kun alkaa aktiivisesti kiinnittää huomiota valoon. Katso, mistä suunnasta valo tulee. Onko valo pehmeää, autereen takaa tulevaa päivänvaloa vai keskipäivän kovaa auringonpaistetta? Katso varjoja. Pohdi, tuleeko valo kohtisuoraan vai heijastuuko se esimerkiksi vastapäisestä talosta. Minkälaista ikkunan heijastama valo on verrattuna valoon, joka heijastuu kiviseinästä? Ensikertalainen voi aloittaa värilämpötilan havainnoinnin vertaamalla kattovalojen valaiseman sisätilan ja auringonvalon valaiseman ulkotilan värieroa.


Tarkastele muiden tekemiä kuvia ja pohdi, miten valaisu on toteutettu. Mistä suunnasta päävalo tulee? Päävalo on kuvassa se voimakkain valo. Jos tuotekuvauksen päävalo tulee esimerkiksi takaviistosta, on tuotteen edessä luultavimmin jonkinlainen varjo. Pohdi, mitä on tehty, jotta tuote on saatu valoisaksi myös edestä. Voisiko olla niin, että valoa on heijastettu takaisin tuotteeseen?


Käytä järjestelmäkamerassa manuaaliasetuksia automaattiasetusten sijaan. Älä anna kameran päättä puolestasi, vaan tee päätökset itse. Kun automaattiasetuksista siirtyy manuaaliasetuksiin, saattaa kuvien laatu hetkeksi huonontua. Opit varmasti nopeasti, älä siis luovuta, vaan jatka harjoittelua.



Lähteet:

http://www.boggieofficial.com/#videos

https://www.fastcompany.com/3025775/the-creators-of-the-extreme-digital-makeover-video-that-blew-up-the-internet-explain-how-and

https://www.dove.com/uk/dove-self-esteem-project/help-for-parents/media-and-celebrities/the-evolution-video.html

Sepppänen, Janne 2005: Visuaalinen kulttuuri. Tampere. Vastapaino.