Contact

Johanna Kinnari

+ 358 45 8822 822

info@johannakinnari.com

  • Facebook Social Icon
  • Johanna

Updated: Dec 19, 2017




Käsittelemättömän kuvatiedoston tulisi synnyttää kuvaajassa wow-tunteen. Näin ohjeistin peruskoulu- ja lukioikäisiä nuoria, joille ohjasin valaisutyöpajoja. Jos alkuperäinen, käsittelemätön kuvatiedosto, ja siitä muokattu valmis kuva eroavat toisistaan huomattavasti, on jotain mennyt pieleen. Poikkeuksena tietenkin tapaukset, joissa kuvanmuokkaus on tarkoituksellisesti osa omaa kuvailmaisua.


Harmillista, että yleinen mielikuva valokuvaamisesta ja valokuvien rakentamisesta on vääristynyt. Syytän tästä niitä sosiaalisen median kampanjoita, joissa näennäisesti pureuduttiin kuvanmuokkauksen muodostamaan valheeseen, mutta joiden todelliset tarkoitusperät olivat muualla.


Vuonna 2006 Unileverin mainoskampanja toi näkyväksi meikkauksen ja kuvankäsittelyn määrän kauneuskuvissa. Muistelen, että pidin Unileverin mainoskampanjaa virkistävänä, vaikka samaan aikaan tiedostin, että mainoskampanjan ensisijainen tarkoitus oli myydä. Ympärillämme olevan visuaalisen kulttuurin kuvaston sanoma on aina poliittinen: on tehty valinta mitä ja miten kerrotaan, ja mitä jätetään toisaalta kertomatta (Seppänen, 2005). Tämä tuntuu usein mielipiteenmuodostamishuumassa unohtuvan.


Toinen esimerkki on vuodelta 2014. Toisin kuin Unileverin mainos, Boggien musiikkivideo Nouveau Parfum (Parfüm) ei ihan osunut maaliinsa. Video lähtee käyntiin kuvasta, joka on reippaasti alivalotettu suhteessa lopputulokseen. En osaa kuvitella ammatillista tuotantoa, jonka tilaustyön toteutus lähtisi liikkeelle noin kehnoista lähtökohdista. Kyseisessä musiikkivideossa on tarkoituksellisesti vääristelty valokuvauksen ja videoinnin tuotantoprosessia. Tietenkin, jos aloituskuvaan olisi tehty asianmukainen valaisu, ei lopputuloksesta olisi saatu yhtä raflaavaa. Oikeastaan, suurin osa videon ideasta olisi silloin kadonnut.


Vääristynyt puhe kuvanmuokkauksesta näkyy nyt verkon keskustelupalstoilla. Tuntuu, että tuhruisimmankin kuvan takana oletetaan olevan kuvankäsittelyohjelma. Valaisun ja kuvankäsittelyn raja sotkeutuu helposti kokemattoman kuvaajan mielessä. Jopa ihan perusasia, kuten oikea valotus, nähdään osana kuvankäsittelyä. On kenties vaikea ymmärtää jotain, minkä opetteluun ei ole itse käyttänyt kymmeniä, satoja tai tuhansia tunteja aikaa. Valaisu on kuitenkin tekniikka, jonka haltuunotto vaatii valon näkemistä ja valaisuharjoitteiden toistamista.


Pitkä valotusaika ja salamavalo antavat kuvaan erikoista fiilistä. Kuva on otettu Nisimazine: International Film Festival Rotterdam 2012 -julkaisuun.


Valokuvassa kaikki kietoutuu aiheen ympärille, ja siihen, mistä näkökulmasta kuvaaja aihettaan katsoo. Jotta valokuva voisi syntyä filmille tai digikameran kennolle, on kuvaajan tehtävä erilaisia valintoja. Hahmotan valokuvan rakentuvan kolmesta osa-alueesta:

  1. Kameratekniikka, kuten suljinaika ja sulkimen aukko sekä yli- tai alivalotus

  2. Kuvan tekeminen, kuten sommittelu, värit, kuvakulma ja rajaus

  3. Valaisu

Kun puhutaan valokuvauksesta, puhutaan usein juuri kameratekniikasta, kallista laitteista sekä digitaalisesta jälkikäsittelystä. Järjestelmäkamera tuo kieltämättä kuvaamiseen aivan uuden tason. Kameratekniikan ja kuvanmuokkausohjelmien saama huomio saattaa silti olla osittain taitavan myyntikampanjan tulosta. Kuvan rakentaminen lähtee kuitenkin ennen laukaisimen painallusta.



Katse karkaa valoon


Ihailitko itsenäisyyspäivänä ympäristöön rakennettuja valoteoksia, niiden luomia tiloja ja mielleyhtymiä? Kiinnititkö teatterissa huomiota siihen, miten tanssija valaistiin omalla valokeilallaan? Ehkä kuvataideopettaja on pyytänyt myös sinua katsomaan talven hankien varjoihin, niiden siniseen sävyyn. Siinä oivalluksessa piilee valaisun ymmärtäminen.


Valaisun tarkoitus on luoda tunnelma, tai viedä katsojan huomio haluttuun yksityiskohtaan. Valaisematta jättäminen on myös päätös, niin tyylillisesti kuin kerronnallisestikin. Valaisulla rakennetaan tiloja ja annetaan tuotteelle muoto. Epäonnistuneessa tuotekuvassa et hahmota esimerkiksi mustan vaatekappaleen leikkausta. Myös erilaiset materiaalit ja struktuurit saadaan esille juuri valolla. Jos salamavalon asettelee oikeaan paikkaan, saadaan iltapuvun strassit kimaltelemaan. Jos valotusaikaa pidentää, voidaan valolla kertoa ajan kulumista.



Valon ja valaisun voi käytännössä jäsentää rakentuvaksi näistä osista:

  1. Valon suunnalla luodaan kuvaan tunnelma sekä annetaan tilalle kolmiulotteisuus. Sisustuskuvassa tämä esimerkiksi tarkoittaa sitä, että tehdään päätös kuvitteellisesta ikkunasta, ja ohjataan keinovalo tulemaan tuosta ikkunasta sisään. Myös erilaiset pintamateriaalit saadaan näkyväksi valon suunnalla.

  2. Valon pehmeys tai kovuus selviää varjoja katsomalla. Kovassa valossa varjon reuna on tarkkarajainen, pehmeässä taas varjoalueen reuna liukuu pehmeästi valon ja varjon välillä.

  3. Valon värilämpötilalla viitataan valon värivaikutelmaan. Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että auringonvalo on neutraalin valkoista tai sinertävää. Hehkulampun valo on keltaista ja loisteputken vihertävää. Nykyään on saatavilla myös hyvin valkoista valoa antavia lamppuja. Salamavalon värilämpötila on myöskin valkoista, eli lähellä päivänvalon värilämpötilaa.


Miten valaisua voi opetella itsenäisesti, vaivattomasti ja halvalla?


Valaisemaan oppii, kun alkaa aktiivisesti kiinnittää huomiota valoon. Katso, mistä suunnasta valo tulee. Onko valo pehmeää, autereen takaa tulevaa päivänvaloa vai keskipäivän kovaa auringonpaistetta? Katso varjoja. Pohdi, tuleeko valo kohtisuoraan vai heijastuuko se esimerkiksi vastapäisestä talosta. Minkälaista ikkunan heijastama valo on verrattuna valoon, joka heijastuu kiviseinästä? Ensikertalainen voi aloittaa värilämpötilan havainnoinnin vertaamalla kattovalojen valaiseman sisätilan ja auringonvalon valaiseman ulkotilan värieroa.


Tarkastele muiden tekemiä kuvia ja pohdi, miten valaisu on toteutettu. Mistä suunnasta päävalo tulee? Päävalo on kuvassa se voimakkain valo. Jos tuotekuvauksen päävalo tulee esimerkiksi takaviistosta, on tuotteen edessä luultavimmin jonkinlainen varjo. Pohdi, mitä on tehty, jotta tuote on saatu valoisaksi myös edestä. Voisiko olla niin, että valoa on heijastettu takaisin tuotteeseen?


Käytä järjestelmäkamerassa manuaaliasetuksia automaattiasetusten sijaan. Älä anna kameran päättä puolestasi, vaan tee päätökset itse. Kun automaattiasetuksista siirtyy manuaaliasetuksiin, saattaa kuvien laatu hetkeksi huonontua. Opit varmasti nopeasti, älä siis luovuta, vaan jatka harjoittelua.



Lähteet:

http://www.boggieofficial.com/#videos

https://www.fastcompany.com/3025775/the-creators-of-the-extreme-digital-makeover-video-that-blew-up-the-internet-explain-how-and

https://www.dove.com/uk/dove-self-esteem-project/help-for-parents/media-and-celebrities/the-evolution-video.html

Sepppänen, Janne 2005: Visuaalinen kulttuuri. Tampere. Vastapaino.