• Johanna

Äänensävyjä somessa



Kuuletko, miten eri verkkopalvelut puhuvat sinulle? Verkon pulinan keskeltä ei erotu vielä keinoälyn jorinat vaan viestinnän ammattilaisten harkitut näppäinpainallukset. Tutut käyttöliittymät puhuvat meille mietityin sanankääntein ja lausein. Esimerkiksi Facebookin tuttavallisella puhetavalla yritetään aktivoida ja sitouttaa käyttäjää tähän tyyliin: “Mitä mietit, Johanna?”


Käyttöliittymäsuunnittelussa noita käyttäjää ohjaavia pieniä sanoja ja lauseita kutsutaan microcopyksi. Käytännössä huolellisesti laaditulla microcopylla voidaan motivoida käyttäjää esimerkiksi jakamaan itsestään henkilökohtaista tietoa. Motivoinnin ohella microcopy ohjaa käyttäjää vaikkapa tarkistamaan kirjoittamansa sähköpostin oikeinkirjoituksen. Verkkopalveluissa olevan microcopyn keskeinen tarkoitus onkin antaa positiivinen käyttökokemus ja lisätä ymmärrettävyyttä sekä käytettävyyttä. Liiketoiminnalliselta kantilta katsottuna microcopy on toisaalta keino erottautua ja brändäytyä, ja toisaalta keino motivoida käyttäjää toimintojen suorittamisessa. [1]


Vähäiselle huomiolle jääneissä sanoissa ja lauseissa piileekin niitä suurempi voima. Ihmisellä on tarve luoda keskustelukumppanistaan koherentti kuva, sanoo Stanfordin yliopiston professori Clifford Nass [1]. Jopa robottilennokia saatetaan puhutella ystävällisesti [2]. Onko siis yhdentekevää, miten viestit yrityksestäsi sosiaalisessa mediassa tai verkkosivuillasi? Eeva Öörnin [3] mukaan ei, sillä verkossa tapahtuva nopeatahtinen vuorovaikutus on korostanut kirjallisen viestinnän sävyn merkitystä.



Viiteryhmäsi ja sen toimintatavat


Sosiaalinen media ja siinä toimiminen on kasvanut osaksi eri ammattialoja. Erilaisista viestinnän ja visuaalisen kulttuurin taidoista on tullut yhä keskeisempiä keinoja erottautua ja saada tuloksia. Toimintatavoissa on kuitenkin pieniä vivahde-eroja. Esimerkiksi Social Media for Writers -kirjan kirjoittaja Joanne Mallon sekä Social Selling -kirjan kirjoittaja Laura Pääkkönen hahmottavat sosiaalisen median kentän oman ammattiryhmän tarpeista käsin.


Kirjoittamista työkseen tekevälle Mallonille sosiaalinen media on tärkeä työväline kahdesta syystä. Ensinnäkin tunnettuus ja markkinointi kasvattavat kirjoittajalle tärkeää lukijakuntaa. Neuvottelutilanne kustantajien kanssa muuttuu Mallonin mukaan valmiin yleisön kanssa. Myös uusien teosten markkinointia pystytään kohdentamaan paremmin. Laaja verkostoituminen ja tiedon helppo jakaminen sosiaalisessa mediassa ovat avuksi haastateltavien ja tausta-aineiston etsimisessä. Toinen tärkeä syy sosiaalisessa mediassa toimimiselle on kirjoittajalle sen ansaintalogiikka. Osaaville sisällöntuottajille on tarvetta. [4]



Myynnin asiantuntijana toimivalle Pääkköselle sosiaalinen media edustaa sen sijaan uuden ajan myyntiä. Asiakkaan tiedonhankinta ja ostokäyttäytyminen ovat muuttuneet, kun tieto tuotteiden alkuperästä, eettisyydestä, laadusta ja hinnasta on paremmin saatavilla verkossa. Sosiaalinen media tarjoaakin Pääkkösen mukaan myyjille mahdollisuuden kehittää asiakasymmärrystään sekä tavan luoda verkostoja ja suhteita. Tätä myynnin uutta muotoa kutsutaan Pääkkösen mukaan sosiaaliseksi myynniksi (Social selling). [5]


Oma ammatillinen toiminta sosiaalisessa mediassa tulisi olla suunnitelmallista ja säännöllistä. Jokaisella sosiaalisen median kanavalla on omat käyttäjäryhmänsä. Siksi onkin luontevaa, että esimerkiksi kirjoittamista työkseen tekevä valitsee esimerkiksi blogialustan Instagramin kuvapalvelujen sijaan. Itseään voi tehdä myös näkyväksi toimimalla vastavirtaan. Esimerkiksi aktiivinen keskustelija voi tuoda visuaalisen osaamisensa esille myös kuva-analyyseillä.



"Do you have ideas or do ideas have you?"


Suomalaisilla on samanlaiset astiat, tokaisi vaihto-oppilas. Pienen markkina-alueen asiakaskunnalla ei voi olla loputonta määrää vaihtoehtoja valittavanaan. Usein meillä ihmisillä on myös samanlaisia kätkettyjä mieltymyksiä, jotka sitten ilmenevät esimerkiksi asuntoilmoitusten identtisinä sisustusratkaisuina. Kuvitellut yhteisöt elävät identiteettityössämme, ja niiden rakennettuja mielikuvia tavoittelemme ostopäätöksillämme.


Kuvaviestinnässä samanlaisuus saattaa genrekohtaisesti ilmetä tietynlaisina kuvatyyppeinä, esimerkiksi samanlaisina kukka- ja ruoka-asetelmina. Brändikuvia tehdessä onkin juuri haastavaa sekä samaan aikaan viitata tunnistettavilla asioilla esimerkiksi ajatustyötä tekevään ammattilaiseen, ja toisaalta luoda omanlaista ja ajankohtaista visuaalista ilmettä juuri hänelle.


Myös yrityksen äänensävyn hahmottelemisessa tärkeintä on olla aito ja puhua omalla, persoonallisella tavalla. Oman alan ammattijargonia kannattaa karsia omasta tekstisisällöstä pois. Ammattisanaston käyttö luo viitekehyksen, mutta liiallisena toistona se luo onton vaikutelman puhujasta. Vieraat termit eivät myöskään aukene ulkopuolisille, ja teksti jää siten helposti etäiseksi. Asia erikseen, jos tekstin kohderyhmänä on juuri oman alan ammattilaiset.


Yrityksen äänensävyn ja kuvailmaisun hahmotteleminen voi lähteä esimerkiksi miettimällä oman brändin visiota, tehtävää ja arvoja. Mitä kohti olet menossa? Olisi hyvä myös miettiä kohderyhmää, eli kenelle puhut, ja miten heille haluat puhua. Oletko ystävä vai haluatko puhutella arvostuksella ja kunnioituksella? Öörnin [3] toteuttaman kyselyn vastauksissa yritysten viestinnältä toivottiin selkeyttä ja asiallisuutta, muttei toisaalta kapulakieltä tai jargoniaa.


Oma visuaalinen ilme tulisi rakentaa tekstin tavoin omanlaisen ytimen ympärille. Kuvapankkikuvia voi käyttää blogitekstien mausteena, mutta varsinaisten brändikuvien tulisi edustaa juuri sinua tai yritystäsi. Verkon aikaikkuna kohtaamisille on usein kovin lyhyt. Mieti, miten vastaat – jäätkö lukijan mieleen vai hukutko massaan?



Lähteet:

  1. Yifrah, Kinneret 2017, 7-8, 17. Microcopy – The Complete Guide. Haifa, 2017.

  2. Rissanen, Virve 2018. Hs.fi. https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005693543.html

  3. Öörni, Eeva 2018. Organisaation äänensävy voi sitouttaa tai vieraannuttaa. https://www.kielikello.fi/-/organisaation-aanensavy-voi-sitouttaa-tai-vieraannuttaa

  4. Mallon, Joanne 2015, 6. Social Media For Writers. The Big Hand, 2015

  5. Pääkkönen, Laura 2017, 26, 164. Social Seling: henkilöbrändi, verkostot ja sosiaalinen media B2B-myynnissä. Helsinki: Noblea, 2017.



JOHANNA KINNARI

HELSINKI, Finland

info@johannakinnari.com

045 882 2822

  • LinkedIn Social Icon