• Johanna

Kuvien julkaiseminen – kiellettyä vai sallittua?



Tiesitkö, että kuvan julkaiseminen ilman lupaa voi olla joskus hyväksyttyä? Se mikä tekee kuvaamisesta ja valokuvien julkaisemisesta kiellettyä tai sallittua, on tekemisen tarkoitus, syy kuvaamiselle. Valokuvaajat niputetaan usein yhdeksi yhteneväksi ammattiryhmäksi, jolloin kuvaamisen erilaiset lähtökohdat hämärtyvät ja jäävät tunnistamatta.


Kun ajattelen sanaa valokuvaaja, huomaan ajatusteni menevän enemmän konkreettiseen tekemiseen, kameralla kuvaamiseen. Valokuvaajien joukko on kuitenkin moninainen. Kuvajournalisti, mainoskuvaaja, taidekuvaaja ja muotokuvaaja kuvaavat jokainen erilaista tarkoitusta varten. Ja näille erilaisille tehtäville on toisistaan poikkeavat oikeudet ja velvollisuudet.


Kuvitellaan, että katsot dokumenttielokuvaa, jossa toimittaja kuvaa ihmisiä vastoin heidän tahtoaan. Välillä syntyy vaikutelma salakuvaamisesta. Voisi ajatella, että tällaista ammattilaisen näyttämää esimerkkiä on turvallista seurata. Monessa tilanteessa muiden antama malli onkin hyvä ohjenuora tekemiselle. Kuvaamisessa ja kuvien julkaisemisessa matkiminen ei kuitenkaan auta, koska laki ei ole sama kaikille.


Esitettäessä kysymyksiä valokuvaamisesta ja kuvien julkaisusta, olisikin hyvä määritellä mistä lähtökohdista käsin toimitaan. Jos tarkoitusta ei määritellä, saattavat vastaukset olla ristiriidassa keskenään.


Kuten tässä esimerkissä: kuuntelin kerran kahvilassa mainoskuvaajan ja kuvajournalistin keskinäistä väittelyä. Mainoskuvaajan mielestä kuvaaminen liiketilassa vaatii aina liiketilan omistajan tai vuokralaisen luvan. Kuvajournalisti oli jyrkästi eri mieltä: hänestä kuvausluvan pyytäminen heikentää jo itsessään sananvapautta. Erimielisistä vastauksista huolimatta molemmat olivat oikeassa – omista lähtökohdistaan katsottuna. Mainonnalla ja journalismilla kun on erilaiset säännöt siitä syystä, että sananvapaus on laajempaa tiedonvälityksessä kuin mainonnassa (Rehbinder & Pesola, 2019, 25).

Samasta tilanteesta otettu valokuva voikin olla toisessa tarkoituksessa hyväksyttyä julkaista, ja toisessa tapauksessa kuvan julkaiseminen on kiellettyä. Koska laki riippuu kuvaamisen ja julkaisemisen tarkoituksesta, on asiaa mietittävä aina oman tekemisensä kautta. Mitä tarkoitusta varten kuvaat ja julkaiset: teetkö markkinointia vai dokumentoitko tapahtumaa omaksi iloksi? Listasin tähän alle valokuvien erilaisia käyttöyhteyksiä. Ehkä jäsentelystäni on apua sinulle oman roolin ja sen rajojen hahmottamisessa.


  • Kuvajournalismi | Uutiskuvien tarkoituksena on kertoa yhteiskunnallisesti merkittävistä asioita. Tällaista sananvapautta puolustavaa tiedonvälitystä ohjaa journalistiset ohjeet (JSN 2014). Sananvapauden ja tiedonvälityksen nimissä saatetaan julkaista sellaista sisältöä, mikä ei olisi mahdollista muissa yhteyksissä. Siksi uutiskuvissa näkyvät kuvat eivät ole hyvä ohjenuora siihen, minkälaisia kuvia saa ottaa tai julkaista. Se mikä uutiskuvaajalle on sallittua, ei välttämättä ole sallittua muille.

  • Kuvataide | Maria Rehbinderin ja Mari Pesolan (2019, 24) mukaan kuvataiteessa sananvapauden puolustaminen voisi mahdollistaa joissakin tilanteissa sellaisten valokuvien esittämisen, joiden julkaisemiseen ei ole saatu lupaa. Rajojen rikkominen vaatii ymmärrystä niin kuvataiteesta kuin kuvataiteilijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Näitä kysymyksiä rajanvedoista kuvataitelijat ovat käyneet läpi opinnoissaan ja/tai ammatillisten verkostojensa kanssa. Esimerkiksi Suomen Taiteilijaseuran jäsenet saavat jäsenetuna lainopillista neuvontaa julkaisua koskevien kysymysten käsittelyyn. Taidevalokuvien esille saattamista on siis saatettu pohtia oikeusoppineen kanssa.

  • Valokuvat markkinointitarkoituksessa | Mainoskuvaus ei nauti samanlaista sananvapaudella oikeuttamista kuin kuvajournalismi. Siinä missä kuvajournalisti voi kuvata ja julkaista kuvia vapaammin, joutuu mainoskuvaaja pyytämään kuvan kohteelta aina julkaisuluvan. Lisäksi kuvatulla on markkinointikuvien kohdalla aina oikeus vaatia rahallista korvausta kuvansa käytöstä. (Journalistiliitto; Rehbinder & Pesola, 2019, 22, 25, 28–29). Markkinoinnin tunnistaminen voi olla toisinaan vaikeaa, koska osa markkinointikeinoista on selvemmin tunnistettavissa kuin toiset. Samaten oman roolin mieltämistä voi hämärtää epämuodollinen tekeminen. Missä menee rehellisen suosittelun ja markkinoinnin raja? Ehkä yhdenlainen ohjenuora voisi olla tämä: jos edistät tuotteen tai palvelun myyntiä, ja joko sinä tai läheisesi on hyötyjänä tässä työssä, teet markkinointia.

  • Kuvien julkaiseminen ansiotarkoituksessa | Joissakin tapauksissa ansiotarkoitus voi rajoittaa kuvien käyttöä. Esimerkiksi julkisessa paikassa olevaa patsasta tai muuta teosta ei voi käyttää kuvan pääaiheena ansiotarkoitukseen. Voit siis ottaa Havis Amandan patsaasta valokuvan, mutta et voi myydä kuvaa, tai muulla tavoin käyttää Mantasta ottamaasi kuvaa ansiotarkoitukseen. Henkilöitä kuvattaessa tulee kunnioittaa ihmisten yksityisyydensuojaa ja noudattaa tietosuojalakia. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen on kiellettyä. Lisäksi tietosuojalaki antaa kuvatulle oikeuden pyytää kuvien poistamista muissa kuin journalistiseen, akateemiseen tai taiteelliseen tarkoitukseen otettujen kuvien kohdalla. (Rehbinder & Pesola, 2019, 23–24, 26.) Kirjallisen sopimuksen tekeminen selkeyttää tekemisen rajoja kuvattavalle ja valokuvaajalle.

  • Valokuvien julkaiseminen sosiaalisessa mediassa | Sosiaaliseksi mediaksi voidaan laskea esimerkiksi Instagramin, Facebookin ja Tiktokin ohella muunlaisetkin kanavat, kuten blogit tai foorumit. Näitä sosiaalisen median erilaisia kanavia käyttää moninainen joukko, kuten toimittajat, yrittäjät, poliitikot ja vaikkapa tuoreet äidit. Jokainen näistä käyttäjistä toimii omien vaikuttimiensa siivittämänä. Blogi tai muu sosiaalisen median kanava ei itsessään määrittele minkälaiset valokuvat ovat hyväksyttäviä julkaista, vaan julkaisun kannalta merkityksellistä on tarkoitus, jota blogi tai yksittäinen julkaisu palvelee. Kun julkaiset blogissa valokuvia muista ihmisistä, mieti syytä julkaisemiselle. Mainostatko tuotetta? Silloin kannattaa tutustua mainontaan kohdistuviin rajoituksiin. Vai saatko kirjoituksestasi muulla tavoin palkkaa, kuten sivulla olevien mainosten kautta? Silloin saatat julkaista ansiotarkoituksessa.


Tässä kirjoituksessa kävin läpi kuvaamista ja julkaisemista erilaisten roolien kautta. Kuvaaminen, tekijänoikeudet, kuvasitaatti, tietosuojalaki ja julkaiseminen ovat kukin omia laajempia kokonaisuuksiaan. Lisätietoa kuvaamisen ja omien kuvien julkaisemisesta saat aikaisemmasta blogipostauksestani. Se löytyy täältä.



Lähteet:

Journalistiliitto. Journalistien erityiskysymyksiä. https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/tekijanoikeudet/journalistien-erityiskysymyksia/

JSN 2014. Journalistin ohjeet. https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/

Maria Rehbinderin ja Mari Pesolan (2019): Käytännön opas valokuvaajan tekijänoikeudesta. https://finnfoto.fi/tekijanoikeusopas/

Suomen Taiteilijaseura. https://artists.fi/palvelut-ja-edut/lakimiehen-palvelut/


JOHANNA KINNARI

HELSINKI, Finland

info@johannakinnari.com

045 882 2822

  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon